Yliviirteen metsästysseuran perustava kokous
Kannuksen
Ylivirteen metsästysseuran perustava kokous pidettiin tammikuun 11
päivänä 1962. Läsnä oli joukko Ylivirteen kylän maanomistajia.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Viljo Puoma-Korvela ja
sihteeriksi Pertti Riippa.
Päätettiin
yksimielisesti perustaa Kannuksen kunnan Ylivirteen kylään
metsästysseura ja antaa sille nimeksi Ylivirteen metsästysseura,
sekä päätettiin vuokrata maita Ylivirteen kylän maanomistajilta.
Johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Matti Roiko,
varapuheenjohtajaksi Viljo Puoma-Korvela, sihteeriksi Pertti Riippa,
rahastonhoitajaksi Voitto Aho ja vakinainen jäsen Väinö Isokungas,
sekä varajäseniksi valittiin Onni Eskeli, Lauri Hollanti, Ensti
Huuki ja Oiva Kerola. Tilintarkastajaksi valittiin Mikko Tainio ja
Esko Eskeli. Säännöiksi hyväksyttiin Suomen Metsästäjäliiton
mallisäännöt ja päätettiin liittyä Suomen metsästäjäliiton
Pohjanmaan piiriin.
 |
|
Perustajajäsen Pertti Riippa muistelee:
Hirvikanta alkoi lisääntyä näilläkin alueilla 1960-
luvun alusta, niin että moni metsällä liikkunut pääsi
näkemään niitä, tai ainakin niiden jälkiä. Kirkonkylän,
Kannuksen metsästysseura metsästi hirviä, myös
tältä alueelta.
Ne
jotka pääsivät hirvijahtiin, olivat kyläläisten ja
meidän metsästäjien mielestä harvat ja valitut ja
halusimme itsekin päästä metsästämään hirviä omalta
alueeltamme. Tästä syntyi ajatus perustaa Ylivirteen
kylälle oma metsästysseura.
|
Toimintaa 1960 -luvulla
Sisäasiainministeriön päätös tuli 13 syyskuuta 1962, jossa
myönnettiin lupa perustaa Ylivirteen metsästysseura -niminen
yhdistys. Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen yhdistysrekisteriin
21. syyskuuta 1962.
Seura haki ensimmäisiä hirvenkaatolupia kesällä 1962, kahdelle
hirvelle, n 3800 hehtaarille. Vaasan lääninhallitus ei myöntänyt
lupia, vaan vaati lisäselvitystä, koska metsästysalueiden
vuokrasuhteet olivat epäselvät, silla osa maanomistajista oli
vuokrannut maansa Kirkonkylän Kannuksen metsästysseuralle.
 |
|
Kuva 1960
-luvulta, jossa silloiset hirvimiehet punnitsemassa
saalista Vähä-Kunkaan elosuojassa. |
Vaasan
lääninhallitus myönsi syyskuussa 1963 luvan yhden aikuisen hirven
ampumiseen metsästysaikana kuluvana vuonna. Vuonna 1964 haettiin
lupaa 6500 ha alueelle, kolmelle hirvelle. Lääninhallitus myönsi
luvan kahdelle aikuiselle hirvelle.
Hirvilaskenta 28.3.1966. Metsästysalueesta tarkistettiin 2500 ha.
Metsästysalueesta jäi tarkistamatta 3500 ha. Tarkastetulla alueella
oli yhdeksän hirveä. Tarkistamatta jääneellä alueella oli arviolta
neljä hirveä. Laskentaan osallistui yhdeksän henkilöä ja lohkojen
määrä oli kolme. Runsaan pehmeän lumen takia oli liikkuminen
hankalaa, tästä syystä alueesta jäi noin suuri osa tarkastamatta.
Parhaat alueet tarkastettiin.
Toimintaa 1970 -luvulla
Syyskokouksessa 1974 päätettiin myydä päiväkortteja vieraille, kuten
ennenkin. Ilman koiraa 5 mk ja koiran kanssa 10 mk. Metso
rauhoitettu kokonaan. Teeri naaras rauhoitettu kokonaan. Mustia saa
ampua 4 kpl. Pyy rauhoitettu. Jäniksiä saa ampua. Villikissoille
äkkilähtö. Tarkkaillaan jänisruttoa, jos todetaan, niin verotetaan
jäniksiä lisää. Päätettiin rauhoittaa Rekilään menevän tien oikea
puoli kahdeksi vuodeksi. Samoin tien vasen puoli jos kirkonkylän
seura on tehnyt samoin.
Pertti Riippa toteaa metsästyksestä Ylivirteen
metsästysseurassa 60-70 luvulta:
Toki seurassa ja seuran alueella on metsästetty ja
metsästetään myös pienriistaa. Metsäkanalintuja oli 1960
vuosikymmenellä runsaasti ja vaihtelut vuosittain
pieniä. 1970- alkuvuosina ali useampi heikompi
lintuvuosi niin että pyyntirajoituksia tehtiin
ja
rauhoitusalueita lisättiin.
Lintujen vähenemisen syynä ei ollut metsästys vaan
normaalia suuremmat ja alueellisestikin laajat
kantavaihtelut. Jäniksiä seuran alueella kyseisenä
aikana oli runsaasti ja niitä myös metsästettiin. 1960
alkuvuosina metsästettiin myös oravia joskin jo
vahaisemmin kuin 1950 luvulla.
Myös kettuja pyydettiin ja saatiinkin muutama per vuosi.
Teeren talviruokinnasta oltiin montakin mieltä ja niin
ollaan kait vieläkin aivan valtakunnallisellakin
tasolla. Peltopyiden elinympäristö muutokset ovat
pienentäneet kantaa. Sopeutumista muutoksiin on
havaittavissa, ehkä pyyt ovat hiukan lisääntymään päin.
 |
|
Erkki Koski sai pitkän puheenjohtaja
pestin Matti Roikon jälkeen vuonna 1976. |
Toimintaa 1980 -luvulla
Vuosikokous -80 Valtuutettiin johtokunta laatimaan esitys TVL:lle
hirven varoitusmerkkien saamiseksi valtatie 85:lle kahteen
kohteeseen Ohenneva ja Vaenmaa.
 |
|
Kesäkokous -81. Metsästysmaja ristittiin Kotkanmajaksi ja
majaisännäksi valittiin Lauri Perttula. |
Seuran Kunniajäseneksi kutsuttiin pitkäaikainen jäsen Antes Jaakola.
Hirvenmetsästyksen sääntöjä muutettiin seuraavilta osin: Uusi jäsen
toimii aseettomana ajomiehenä vähintään yhden vuoden ajan. Kaatajan
osuus saaliista on pää sarvineen. Maanomistajan osuuksista päättää
hirviseurue. Näädän tapporaha 30 mk. Kunkaan ja Roikolan
kylätoimikuntien anomukset hirven lahjottamiseksi siirrettiin
hirvikokoukselle.
Vuonna
1983 Kotkanmajalle tehtiin taas vähän remonttia. Tuoretmaan Eero
muurasi komean nurkkatakan. Seuramme puuhanaiset ja miehetkin
järjestivät maanomistajille kahvitilaisuuden ja taisivat siellä
käydä jahtiporukankin miehet.
Vuonna 1984
seuran jäsenmäärä vuoden lopussa oli 56 henkilöä.
Kaikkien
aikojen suurin hirvijahti aloitettiin 15.10.1984 tavoitteena oli
yhteensä 70hirven nahkaa, joista vasoja tasan puolet. Jahtipäiviä
kertyi seitsemäntoista, jonka jälkeen tavoite oli saavutettu.
Aikuisia kaadettiin uroksia 23, eli 66%. naaraita 12 kpl, 34%.
Vasoista oli uroksia ja naaraita melko tasan puoli ja puoli.
Suuruuteensa nähden jahti onnistui hyvin, mikä tärkeintä koko
hommassa on se, että säästyttiin tallakin kertaa henkilövahingoilta.
Vanha sanonta, että hyvin suunniteltu, on puoleksi tehty näyttää
sopivan, myös tähän tilanteeseen ja ne, jotka vastasivat tästä ja
pystyivät pitämään järjestyksessä 31 aseellista ja innokasta miestä
ansaitsevat hatunnoston. Jahtipäällikköinä toimi Lauri Perttula,
Eero Tuoretmaa, Olavi Riippa ja Matti Koski.
 |
| Roikolan hirvimiehistä kertova lehtijuttu,
joka on julkaistu Lestinjoki -lehdessä maanantaina 9.11.1987. |
Toimintaa 1990 -luvulla
Jari
Jokisalo saavutti -90 luvun vaihteessa metsästysluodikkoammunnassa
nuorten suomen mestaruuden edustaen ammunnoissa Keski-Pohjan piiriä.
Seuraavana vuonna hän oli yleisessä sarjassa kuudes.
 |
| Torstaina 29.8.1991
julkaistussa Lestinjoki lehdessä oli juttua Jari Jokisalon
SM -kullasta. |
Kenneltoimintakin viriää Ylivirteen metsästysseurassa. Vuonna 1996
aikana alkoi kenneltoiminta vilkastua seurassa, silla toimintavuoden
aikana käytti useampi koiranomistaja koiraansa näyttelyssä tai
haukkukokeissa.
Hirvenpyynnissä
alettiin käyttää yhä enenevässä määrin koiraa ajopyynnin
vähentyessä. Vuosikymmenyksen loppupuolella hirvenmetsästystä
suoritettiin jo pelkästään koirapyynnin voimin.
 |
|
Vuonna 1991 seuran hirvimiehet hankkivat yhtenäiset
hirviliivit, joissa rinnassa painatuksena seuran tunnus sekä
perustamisvuosi. |
Toimintaa 2000
-luvulla
Johtokunta
hyväksyi uudet seuran saannot 18.4.2002 kokouksessa. Seuran uusien
saantojen pohjaksi johtokunta hyväksyi vanhat seuran saannot, joita
muutettiin muun muassa pykälissä, mitkä käsittelevät uusien jäsenten
valintaa seuran jäseniksi. Yleinen jäsenten mielipide ali, että
uusia nuoria jäseniä tulisi saada seuraan, koska seuran ikärakenne
on hyvin ukkoutuva.
 |
| Metsästysseuran 40 -v
juhlia vietettiin 2002 Roikolan koululla hirviperunoiden,
metsästysaiheisen näyttelyn sekä musiikkiohjelman parissa.
|
Yliviirteen
Metsästysseura vietti 40 -vuotias juhlia syksyllä 2002. Seura
järjesti juhla peijaiset Roikolan koululla. Tarjolla oli
hirvenlihaperunoita seuran jäsenille, kyläläisille, maanomistajille
ja kutsuvieraille. Tapahtuman yhteydessä esiteltiin seuran historiaa
muun muassa valokuva- ja trofee näyttelyllä sekä julkaisemalla
seuran 40-v historiikki, jonka on koostanut Sakari Aho.
Historiikki
on luettavissa kokonaisuudessaan oheisesta linkistä:
Historiikki
40-v
Metsästysseura
alkoi suunnitella uutta metsästyskämppää vanhan Kotkan majan
rapistuessa käyttökelvottomaksi. Kartoitettiin eri vaihtoehtoja ja
päädyttiin rakentamaan uusi kämppä perinteiselle hirvimiesten
kokoontumispaikalle Roikolaan valtatien varteen.
Uuden kämpän
rakentaminen aloitettiin kesällä 2005. Kämppää rakennettiin
pääasiassa talkoovoimin, löytyihän seuran jäsenistä jos minkä alan
asiantuntijoita. Uuteen kämppään tuli nykyaikaiset
lihankäsittelytilat kylmäkaappeineen sekä tuvan puoli, joka soveltuu
niin jahtimiesten kokoontumispaikaksi kuin seuran ja kyläläisten
kokouspaikaksi.
 |
|
Kämpän avajaisia vietettiin 27.10.2007. Samalla julistettiin
kämpän virallinen nimi, joka on Mäntylä. Nimi tulee pitkän
perinteiden mukaan kyseisen alueen nimestä. Mäntylän nimi on
myös näkyvissä kämpän terassin päädyssä, johon Jaakko Huuki
nikkaroi metsästysaiheisen teoksen. |
Seuran jäsenmäärä
sekä maapinta-ala kasvoi 2000 -luvun loppupuolella.
Seuran uudeksi
puheenjohtajaksi valittiin Seppo Kungas vuonna 2007.
Seuraavassa on esitelty seuran
historiassa toimineita toimihenkilöitä sekä ansioituneita seuran
jäseniä:
